Rasti 4

Nyt olet Lievestuoreen Työväentalon eli Toivolan pihassa. Lisää tietoa ”Työppäristä” linkistä.

Seurantalot- Lievestuoreen Työväentalo, Toivola

20-luvulla alettiin käydä iltamissa Työväentalolla tai tehtaan Seurantalolla, koska kahdeksan tunnin työaika jätti vapaa-aikaa ja antoi vähän suuremman tilipussin kuin entinen työ.  Ohjelma oli molemmissa paikoissa saman kaavan mukainen: ensin tervehdyspuhe, sitten musiikkiesityksiä, juhlapuhe ja lausuntaa, lopuksi näytöskappale tai tunti tanssia. Vieläkin täällä pääsee nauttimaan noista kaikista ja paljon muustakin.

---

Vieressä menee Jyväskylä-Pieksämäki rautatie, jonka rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1913. Koko rataosuudella oli parhaimpaan aikaan vuonna 1916 töissä 2619 jalkamiestä ja 396 hevosmiestä.

Rakentajat tulivat perheineen ja voi kuvitella, että joka ainoa asumiseen kelvollinen pirtti, kamari, aitta, vintti, sauna, karjakeittiöitä myöten oli varattu. Tuvat erotettiin kevyillä seinämillä tai aitauksilla moneen osaan. Asuttiin ahtaasti ja talon isolla liedellä keitettiin monen perheen ateriat.

Työmaa eteni ja 30.11.1916 saavutettiin Lievestuoreen pysäkin länsipuoli, Mäntyojan penkere. Siihen rakennettiin kiviholvisilta, jota suunnittelijansa mukaan kutsutaan Gulvertin sillaksi.

Pönttövuoren tunneli saatiin puhkaistuksi juhannusaattona vuonna 1917. Tunnelilla on pituutta 580 metriä. Alkuvuodesta 1918 valmistunut Leppälahden leikkaus mahdollisti joukkojen, aseiden ja muonan kuljetuksen rintamille. Pönttövuoren tunneli oli sisällissodan aikana yksi maan tärkeimpiä paikkoja. Viimeistelemättömän tunnelin läpi saattoi kulkea 40 junaa vuorokaudessa Tampereen valtauksen aikana. Vanha tunneli oli sähkörataa varten liian pieni. Juhlajuna pääsi ajamaan uuden tunnelin läpi 24.8.1995.

Rautateiden aikataulu vuodelta 1953 kertoo junan pysähtyneen Lievestuoreen ja Jyväskylän välillä tarvittaessa 12 kertaa. Matka taittui tunnissa, pikajunalla 33 minuutissa. Junat pysähtyivät Lievestuoreella viimeisen kerran 10.8.2014. Lähimmät asemat ovat Hankasalmen asemalla ja Jyväskylässä. 

Lievestuoreen pysäkki muuttui asemaksi, kun vuonna 1930 tuotiin asemarakennus Humaljoelta, Karjalan Kannakselta. Museovirasto on luokitellut Lievestuoreen asema-alueen valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Jyväskylä–Pieksämäki-rata – Wikipedia